Ylösseisontaa 26: Pablo Francisco – Bits and Pieces: Live from Orange County

Stand up, Vanhat

Pablo Francisco edustaa juuri sitä jenkkikoomikkojen yleisintä lajityyppiä, jonka vuoksi olen tullut hyvin ennakkoluuloiseksi tutustuessani uusiin rapakontakaisiin lajin edustajiin. Vaikka Pablo ei olekaan pahimmasta päästä, tuntomerkit ovat selviä.

Moni kavereistani fanittaa Pabloa, joten päätin tutustua hänen julkaisuihinsa. Ennen tätä vuonna 2004 kuvattua DVDtä olin nähnyt hänen tunnetuimman rutiininsa Jay Lenon ohjelmassa sekä noin kahdenkymmenen minuutin setin DVDltä Three Amigos. Muistin pettyneeni hänen materiaaliinsa silloin, ja petyin siihen myös nähtyäni tämän kolmen vartin mittaisen yhden miehen show.

Aloitetaan positiivisesti. Pablo on todella lahjakas äänentuotannollisilta kyvyiltään. Hän on loistava imitaattori, ja saa tehtyä tyylipuhtaita ääniefektejä suullaan. Hänen esiintymisensä on luonnollista ja sujuvaa. Hän ei käytä yleisöä kovinkaan paljon hyödykseen. Jutut luistavat luonnollisesti virraten. Harmi, että hänen juttunsa eivät ole läheskään aina niin hauskoja kuin hän kuvittelee niiden olevan. Keikan alussa ajattelin, että onhan se ihan hassua settiä panemisesta. Puolen tunnin kohdalla mietin, että onkohan miehellä mitään muuta sanottavaa. Panemisesta kertovat jutut käyvät laiskoiksi ja tylsiksi hyvin äkkiä, eikä niiden näytteleminen auta asiaa. DVD:n kannessa komeileva teksti ”Suurin stand up-ilmiö sitten Viagran!” on selvä varoitus. Jutut ovat osan ajasta sellaista matalaotsaisuuden ylistyslaulua, että tunsin myötähäpeää sekä esiintyjää että jutuille ulvovaa yleisöä kohtaan. Juuri, kun juttu ei voi alittaa rimaa matalammalta, tekee Pablo jonkun hassun äänen suullaan.

Ei koko keikka nyt niin karmiva ole. Nauroin monessakin kohtaa. Osa panojutuista on ihan hauskoja, ja psykotyttöystävä-läppä toimi nimenomaan ilmeilyn ja hassun äänen kera. Viimeiseksi jätetty Previewman-pätkä on ehdottomasti hänen paras yhtenäinen rutiininsa, ja se on juuri se samainen pätkä, josta suurin osa tuntee Pablon. Se nojaa Franciscon loistavaan edesmenneen traileriäänen Don LaFontainen imitaatioon, ja se huipentuu kerrassaan mahtavan kuvitteellisen elokuvan ”The Little Tortillaboy” -traileriin. Jos parhaan jättää viimeiseksi, jättää se usein hyvän maun keikasta. Itse tunsin rutiinin sen verran hyvin, että se ei parantanut käsitystäni keikasta.

Pablo Francisco olisi aivan loistava esiintyjä, mikäli hänen juttunsa olisivat hauskempia. Hänen esiintymiskykynsä ja imitointinsa poikisivat valtaisan pesueen erilaisia kohtauksia ja sketsejä, mutta ne menevät ikävä kyllä hukkaan tämäntasoisella materiaalilla. Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni, ja yleinen uskomus on, että hän on hauska. Pudotus tasossa on suuri Izzardin ja kumppaneiden jälkeen.

Keikan paras osa: The Previewman.