Henkilökohtainen musiikkijoulukalenteri – luukku kaksikymmentäviisi

Blogi, Campbell, Musiikki

Kustakin luukusta paljastuu jollain tavalla minulle tärkeä musiikkikappale, -albumi tahi -ilmiö kyseiseltä vuodelta.

2013

Bänditoimintaa ja ekat oikeat keikat. Muistoja!

Campbell

Tähän vuoteen on mahtunut musiikin puolella vaikka mitä. Tuli David Bowien uusi albumi, Tim Minchinin, Kraftwerkin ja Zappa Playz Zappan konsertit sekä muun muassa pelimusiikkisävellykseni ensimmäistä käyttöä oikeassa pelissä.

Silti tämän luukun aiheeksi on omahyväisesti nostettava Campbell. Vuoden 2011 Luupin pikkujouluissa Uudenkylän työväentalon terassilla rupattelin ohimennen erään Peetu Keskisen kanssa. Kävi ilmi, että Red Hot Chili Peppers ja Led Zeppelin maistuvat. Sitten paljastui, että hän on rumpali. Aiemmat Tampereen bändiviritelmäni olivat kuivuneet kasaan. Sitten ajattelimmekin pistää bändin pystyyn. Tammikuussa alkoi muiden soittajien kalastelu, ja basistin verkkoon tarttui kovinkin fleamaisesti soittanut Seppo Hyvärinen. Laulajakokelaita taisi käydä peräti yksi, mutta ensimmäisenä keväänä sopivaa ei tuntunut löytyvän. Sekä minä että Seppo hoilasimme jotain. Treenejä pidimme Lempäälässä järvenrannalla kovin kotoisassa mökissä, ja homma svengasi. Bändin nimi Funky Alpha Brother päätettiin ajomatkalla Lempäälästä Tampereelle. Jokainen meistä sanoi ensimmäisen sanan, mikä tuli mieleen. Nimi pysyi syksyyn asti.

Kesällä 2012 olin feissarihommissa, ja tutustuin vihollisjärjestön leivissä olevaan Anssi ”Linssi” Lindbladiin. Vängän huumorintajun lisäksi Anssi diggasi Zappaa, mikä on aina suuri plussa. Kesän lopulla Anssi liittyi yhtyeeseen kosketinsoittajaksi. Pian sen jälkeen Anssin ehdotuksesta laulajaksi tuli Aleksi Siirtola. Syksyllä Seppo päätti perhekiireiden vuoksi lähteä bändistä, ja kovin nopeasti hänen tilalleen tuli Sastamalan pieni suuri lätkyttäjä Jeje ”Jeje Korhonen” Korhonen. Jejen täydennettyä rivit Funky Alpha Brother oli valmis, ja yhteissoitto alkoi pikku hiljaa luonnistua. Muutaman coverrallin jälkeen aloimme soittamaan omaa materiaalia.

2013 soitto alkoi sujua jo paremmin, kourallinen omia biisejä oli hallussa ja soundi alkoi muokkaantua omaksi. Covereista eniten soitossa oli pari zeppeliniä sekä Porcupine Treen Halo. Sitten käännyimme katsomaan itseämme ja kuuntelemaan soittoamme. Emme enää kokeneet olevamme Funky Alpha Brother. Se jäi yhden biisimme nimeksi, ja pian poppoomme nimeksi vakiintui Campbell. Kevään aikana vielä harjoittelimme ahkerasti, kunnes kesäksi minä lähdin pois Tampereelta. Kesän kohokohta oli pidennetty bändiviikonloppu, jonka aikana äänitimme demoversioita biiseistä. Nauhalle saatiin Come Back Girl, Dirty Little Thing, Funky Alpha Brother, I Need You sekä Play The Game. Näistä Play The Game on ainoa, johon olen aidosti tyytyväinen. Ilokseni voidaan todeta, että lehmänkellon virkaa ajava kattila toimi kovin hyvin teipattuna rumpusettiin.

Elokuussa Campbell heitti ensimmäisen keikkansa Ketolan kirkastusjuhlilla. Meistä tykättiin, ja meno oli mahtava. Sitten pääsimme soittamaan Tampereen yliopiston avajaisiin syyskuun alussa sekä Jack The Roosteriin. Koko syksyn toinen kohokohta oli jo edellä blogissa mainitsemani yhteiskeikka Daisy Dukesin kanssa Kuopiossa 11.10. Puijon Pubissa. Marraskuussa Tampereella oli pari keikkaa, kovin hyvin mennyt ilta O’Harasissa ja kovin ankea Yo-talon keikka. Yo-talon jälkeen koko bändi oli vähän maassa, kun tekniikka, miksaus ja yleisö toivat kaikki pettymyksen. Siksi toinen keikkakohokohta oli aivan mahtavasti mennyt vuoden viimeinen keikka Campbellin syntysijoilla eli Luupin pikkujouluissa Uudenkylän työväentalolla 5.12. Yleisö oli mukana, mokomat tanssivat hitaita, rokkasivat ja ilmakitaroivat. Oli ihan upea fiilis, ja päädyin encoren päätteeksi uimaan selälläni lavalla kitaroiden ja parit hyvät vatsatreenitkin tuli siinä samalla tehtyä. Hahehihohuhyhähö loistokkuutta!

Campbellin vuosi päättyi aika lailla siihen. Keikan jälkeen vielä pari päivää myöhemmin kokoonnuimme vähän puimaan bändin vuotta ja tulevaisuutta. Tulevaisuus näyttää valoisalta.

Kuuntele Campbellia täältä ja käy tykkäämässä täältä – jokainen tykkäys, kuuntelu, katselu, mikä tahansa on aina piristystä ja johtaa yleensä tämänkaltaiseen Facebook-keskusteluun:

Erkki: ”203!”

Aleksi: ”Aw yis!”

Niin, että kannattaa.

Tämmöinen tämä kalenteri nyt oli. Pois jäi aivan liian monta mainitsemisen arvoista. Saatan paikata moista ensi vuonna. Kiitos ja anteeksi.